Arvokkuus on laajalti tunnustettu terveydenhuollon peruskäsitteeksi. Tästä huolimatta ihmisarvon käsitteitä kuvataan mielenterveyspalveluita koskevassa kirjallisuudessa vain epämääräisesti, mikä johtaa siihen, että palvelunkäyttäjien ihmisarvoa loukataan usein. Erityisesti mielenterveyspalvelujen ihmisarvoa koskevissa keskusteluissa ei useinkaan oteta huomioon palvelun käyttäjän näkökulmaa. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, miten palvelunkäyttäjät ja vertaistyöntekijät artikuloivat ihmisarvon yhteistuotantoa mielenterveyspalveluissa. Käytettävissä olevasta aineistosta nousee esiin seitsemän arvokkuuden yleisulottuvuutta, jotka kattavat sosiaalisen arvokkuuden, jota palvelunkäyttäjät kokevat suhteessa terveydenhuollon ammattilaisiin, itse mielenterveysjärjestelmään, fyysisiin ympäristöihin, joissa mielenterveyspalveluita tarjotaan, sekä vertaistoimijoiden käytön arvostettuina mielenterveystyöntekijöinä ja tiedon yhteisluojina. Jotta voidaan varmistaa, että mielenterveyspalveluiden käyttäjät saavat voimavaroja saamastaan mielenterveyspalvelusta, on välttämätöntä, että ihmisarvon käsitteet siirtyvät “epämääräisistä” moraalisista ja eettisistä käsitteistä mielenterveyspalveluiden suunnittelun ja tuottamisen parhaita käytäntöjä koskeviksi toiminnallisiksi suuntaviivoiksi, jotka perustuvat palveluiden käyttäjien näkökulmiin. Tätä varten annamme mielekkäitä suosituksia terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen parantamiseksi, pakkokeinojen vaihtoehtojen toteuttamiseksi mielenterveyspalveluissa ja sen tutkimiseksi, miten eletty kokemus voidaan keskittää mielenterveyspalveluihin, ja kehotamme tunnustamaan palvelunkäyttäjät kokemusasiantuntijoiksi vertaistoiminnassa ja uuden tiedon ja todistusaineiston yhteisluomisessa.
Lue lisää TÄSTÄ.