MALLI
5 020 päätoimista eläinlääkäriä, jotka osallistuivat vuosien 2016, 2017 ja 2018 AVMA Census of Veterinarians -tutkimuksiin.
MENETTELYT
Tiedot saatiin väestölaskentatutkimuksista, jotka koskivat demografisia, työhön liittyviä ja koulutukseen liittyviä tekijöitä, ja CS:n ja myötätuntouupumuksen (eli BO:n ja STS:n) mittaamiseen suunnitellun ammatillisen elämänlaadun mittarin kohtiin annettuja pistemääriä verrattiin eri demografisten ja työllisten ryhmien välillä ja niiden välillä.
TULOKSET
Kaiken kaikkiaan 35,5 prosentilla eläinlääkäreistä oli alhaiset CS-pisteet, 50,2 prosentilla korkeat BO-pisteet ja 58,9 prosentilla korkeat STS-pisteet. Kun muut muuttujat otetaan huomioon, suuri koulutusvelka oli yhteydessä alhaisiin CS-, korkeisiin BO- ja korkeisiin STS-pisteisiin. Eläinlääkäreillä, jotka käyttivät ≥ 75 % ajastaan koirien tai kissojen parissa työskentelyyn, oli korkeammat BO- ja STS-pisteet kuin niillä, jotka käyttivät < 25 % ajastaan. Eläinlääkäreillä, joilla oli enemmän kokemusta ja suuremmat vuositulot, oli korkeammat CS-pisteet ja matalammat BO- ja STS-pisteet. Naisilla oli korkeammat BO- ja STS-pisteet kuin miehillä, mutta CS-pisteissä ei havaittu sukupuolieroja.
PÄÄTELMÄT JA KLIININEN MERKITYS
Todettiin useita muuttujia, jotka saattavat aiheuttaa eläinlääkäreille muita suuremman riskin myötätuntouupumukseen ja alhaisen CS:n kehittymiseen. Nämä havainnot voivat olla hyödyllisiä kehitettäessä resursseja ja kohdennettuja aloitteita eläinlääkärien hyvinvoinnin tukemiseksi ja puolustamiseksi.
Lue lisää TÄSTÄ.
