Resources

Euroopan terveyshaastattelututkimuksen (EHIS) tavoitteena on mitata yhdenmukaisesti ja jäsenvaltioiden kesken hyvin vertailukelpoisesti EU:n kansalaisten terveydentilaa (mukaan luettuna vammaisuus), terveyteen vaikuttavia tekijöitä (elintavat) sekä terveydenhuoltopalvelujen käyttöä ja rajoituksia niiden saannissa. Tutkimuksen yleinen kattavuus on 15 vuotta täyttänyt väestö, joka asuu maan alueella sijaitsevissa yksityisissä kotitalouksissa. EHIS kehitettiin vuosina 2003-2006. Se koostuu neljästä moduulista, jotka koskevat terveydentilaa, terveyteen vaikuttavia tekijöitä, terveydenhuoltoa ja taustamuuttujia (väestön sosiodemografiset ominaisuudet). Kaikki indikaattorit ilmaistaan prosenttiosuuksina väestöstä, ja tilastot on jaoteltu iän ja sukupuolen mukaan, ja lisäksi on suunniteltu käytettäväksi yhtä muuta ulottuvuutta, kuten koulutustaso, tulokvintiiliryhmä, kaupungistumisaste, syntymämaa, kansalaisuusmaa, toimintarajoite.

Eläimiin liittyvä työstressi ja myötätuntouupumus ovat tärkeitä asioita, sillä niillä voi olla kielteinen vaikutus työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin, työpaikan tuottavuuteen ja moraaliin. Näiden olosuhteiden vaikutukset ovat huomattavia, ja eläimiin liittyvissä ammateissa työskentelevät ovat tiedostaneet ne entistä paremmin.

Tutkia demografisten, uraan liittyvien ja elämäntapaan liittyvien tekijöiden yhteyttä joustavuuteen ja joustavuuden yhteyttä mielenterveyden tuloksiin 1130 eläinlääkärillä, jotka työskentelevät kliinisessä työssä eri puolilla Kanadaa.

Hyvinvoinnin mittaamisen viimeaikaiset suuntaukset ovat nostaneet tieteellisiä standardeja ja tiukempia lähestymistapoja kansallisiin ja kansainvälisiin hyvinvointivertailuihin. Yksi merkittävä teema on ollut siirtyminen moniulotteisiin lähestymistapoihin perinteisten mittareiden, kuten yksittäisten mittareiden (esim. onnellisuus, elämäntyytyväisyys) tai taloudellisten mittareiden (esim. BKT) sijaan.

Yksi vaikutusvaltaisimmista moniulotteisen hyvinvoinnin mittareista, OECD:n vuonna 2011 käynnistämä Better Life Index, sisältää yksityiskohtaisen katsauksen eri maiden sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristölliseen suorituskykyyn. Indeksin julkaisemisen jälkeen on ehdotettu useita empiirisiä tutkimuksia, jotka perustuvat näihin tietoihin, mutta yhteiskunnallisten prioriteettien ja maakohtaisen suorituskyvyn välisen etäisyyden merkitystä paremman elämän indeksissä ja moniulotteisessa hyvinvoinnissa ei ole vielä tutkittu riittävästi.

Tähän raporttiin sisältyvät havainnot perustuvat viimeisimmässä VetsSurvey-tutkimuksessa kerättyihin tietoihin, ja niitä täydennetään edellisiltä vuosilta saaduilla merkityksellisillä tiedoilla.

Tässä artikkelissa esitetään näyttöä kolmesta näytteestä, joista kaksi koostui korkeakouluopiskelijoista ja yksi yhteisön tupakoinnin lopettamisohjelmaan osallistujista, 14-kohtaisen mittarin, havaitun stressin asteikon (Perceived Stress Scale, PSS), luotettavuudesta ja pätevyydestä. Mittarin tarkoituksena on mitata sitä, missä määrin elämäntilanteet arvioidaan stressaaviksi.